Iloinen ja innokas Viljo

Tässä tarinaa Viljosta omistajansa Tean kirjoittamana:

Viljo näyttelykunnossa.

Viljo (Aamukajon Sininen Sointu, s. 26.03.2009) on kohta  4 vuotta täyttävä kohtelias herrasmies puudeli. Viljo on perheemme nuorempi isovillisuros. Hän rakastaa vauhtia ja menoa, sekä on kartalla koko ajan, mitä ympärillä tapahtuu. Palloleikit on Viljon bravuuri ja hän jaksaisi leikkiä loputtomiin. Erilaiset etsimisleikit ovat myös mieleen, hänessähän on myös vahvasti riistaviettiä hyvän nenänsä ansiosta.  Hänen luonteensa on avoin, kekseliäs, vauhdikas ja hän rakastaa olla huomion keskipisteenä. Näytelmissäkin olemme käyneet ja hän saavutti tänä keväänä kolmannen sertinsä Turun tamminäyttelyssä ja sai Suomen muotovalion arvon ystävänpäivänä 14.02.2013. Näyttelyissä käyntiä on hieman rajoittanut Viljon ”sininen” väri, jota kaikki tuomarit  eivät ymmärrä, mutta aikaa myöden väri on alkanut vaihtua tasaisen (tumman)harmaaksi. Hännän karvoitus hänellä onkin hopeiseksi muuttunut ihan ensimmäiseksi, kun väri alkoi vaihtua aikoinaan lähes mustasta pentukarvasta.

Hänenkin kanssaan on ollut helppo kulkea missä vain ja Viljo onkin ollut mukanani erilaisissa tilanteissa esimerkiksi töissä sekä matkoillamme kotimaassa ilman mitään ongelmia. Hänellä on pelisilmää eri tilanteissa ja osaa käyttäytyä herrasmiesmäisen mallikkaasti.

Viljonkin mielestä maailmassa ei voi olla liikaa rapsutusta tai rapsutuksien antajia. Hänellä myös tapana tulla tökkäämään kuonollaan tai hieromaan jalkoihin, jos halipula iskee tai muuten van on ”tylsä” hetki, hän tulee viereen kantaen leluja ehdolle kysyen ”leikittäiskö vaikka tällä hetkinen??”    

Viljo tykkää myös paljon lapsista ja leikkii mielellään heidän kanssaan.

Tulisikohan tällaisia lisää..?

Vahtikoiran ”vikaakin” Viljosta löytyy, eivät pääse vieraat eläimet eikä ihmiset yllättämään ilman, ettei hän heistä ilmoittaisi. Vaikkakin ei vaikuta kovin uskottavalta, onhan kyseessä lempeä herrasmiespuudeli!